SISÄLLIS-SOTA JA SEN VAIKUTUS KEMIJÄRVELLÄ

 

Mikä johti sisällis-sotaan?

 

Sisällis-sota oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja

yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota

johti Venäjän keisarikunnan sisäiseen hajoamiseen ja taisteluun vallasta.

Tämän jälkeen Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. päivä, mutta vallitsevan tilanne johti Suomessakin vastaavaan hajoamiseen ja kriisiin,

jonka keskeinen seuraus oli kahden aseistetulla joukolla varustautuneen

valtakeskuksen muodostuminen maahan.

Kriisi huipentui sotaan punaisten ja valkoisten välillä tammikuussa 1918.

Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset

suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen

pitkäkestoiset.

 

VALLANKUMOUS KEMIJÄRVELLÄ 22.11.1917

 

Kaupat suljettuna, työväensalossa salossa liehui punainen vallankumouslippu

ja sosialistit juhlivat vallankumousta työväentalolla omassa piirissään aloit-

taen juhlansa Marseljeesilla .

Palokunnan salossa liehui sinivalkoinen lippu, kun paikkakunnan porvarit juhlivat siellä.

Juhlien aikana Hagbergin puuseen katolla liehui punalippu, jonka sinne oli

nostanut Hagbergin pikkupoika – myöhemmin taitelijana tunnettu Aale Hakava.

 

KEMIJÄRVI 1918

 

Kemijärven tilanne henkilöityy ennen muuta Jussi Hagbergiin, siitä huolimat-

matta, että hän oli suurimman osan kapinatalvea poissa paikkakunnalta.

Suurelta osana hänen ansionaan on pidettävä sitä , että koillisrajaan alettiin

kiinnittää suurempaa huomiota.

Tammikuun lopussa puhjenneen punakapinan aikana. Kemijärven punakaarti

jäi melko neuvottomana seuraamaan tilanteen kehitystä. Halua vallankumouksenkin olisi ollut. Ensinnäkin paikkakunta oli porvarisenem-

mistöinen joten työväenneuvosto edusti paikkakunnalla selvää vähemmistöä,

kun edes kaikki sosiaalidemokraatit eivät sen jyrkkää linjaa kannattaneet.

Kemijärven sosialisteilla ei puuttunut halua liittyä itärajan takana olleisiin pu-

nakaartilaisiin. Kemijärveltä pakeni Venäjälle ainakin 63 ihmistä. Tunnetuin

 

 

itärajan taakse paennut oli marraskuussa perustetun kaartin johtaja Juho

Väinölä poikineen.

Muiden työväenneuvostoon kuuluneiden pako ei onnistunut, sillä suojelus-

kunta otti heidät kiinni 12 helmikuuta ja telkesi Isosiivolan kartanossa olevaan vankilaan,jota kansan suussa Toboliskiksi kutsuttiin.

 

Kemijärvellä koottiin sotaneuvosto johon kuuluivat metsänhoitaja Armo

Sjöman, talolliset Matti Lahtela ja Aapo Särkelä, nahkuri Frans Bäckman,

kaupanhoitaja Wäinö Ingerö, talollinen Juho Björkman sekä poliisikons-

taapeli Juho Hagberg.

Tämä sotaoikeus piti kokouksen toukokuun 8. päivänä ja siellä päätettiin,

että Matti Ollanketo, Pekka Mikkonen, Heikki Räsänen, Juho Kasanen ja

Iisak Moilanen olivat maankavalluksesta ansainneet kuolemantuomion.

Tuomio pantiin täytäntöön yöllä kello 1.15 toukokuun 9.päivänä Peura-

kankaalla poliisi Juho Hagbergin, Väinö Neitiniemen ja Benjam Mattilan

toimesta.(kaksi viime mainittua olivat Kittilästä.) Ollankedon teloitti vii-

meisenä Hagberg.

Aivan oma-aloitteisesti kemijärveläiset eivät olleet toimineet. Hagbergin ja

sotaoikeuden päätökseen oli lisäksi vaikuttanut ylipäälikkö Mannerheimin

käsky, jonka mukaan ne, jotka sodanaikana tavattiin väkivallanteosta tai

ase kädessä oli ammuttava.

Telotukset kieltävä päätös saatiin senaatilta vasta kesäkuussa.