SISÄLLIS-SOTA JA SEN VAIKUTUS KEMIJÄRVELLÄ
Mikä johti sisällis-sotaan?
Sisällis-sota oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja
yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota
johti Venäjän keisarikunnan sisäiseen hajoamiseen ja taisteluun vallasta.
Tämän jälkeen Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. päivä, mutta vallitsevan tilanne johti Suomessakin vastaavaan hajoamiseen ja kriisiin,
jonka keskeinen seuraus oli kahden aseistetulla joukolla varustautuneen
valtakeskuksen muodostuminen maahan.
Kriisi huipentui sotaan punaisten ja valkoisten välillä tammikuussa 1918.
Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset
suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen
pitkäkestoiset.
VALLANKUMOUS KEMIJÄRVELLÄ 22.11.1917
Kaupat suljettuna, työväensalossa salossa liehui punainen vallankumouslippu
ja sosialistit juhlivat vallankumousta työväentalolla omassa piirissään aloit-
taen juhlansa Marseljeesilla .
Palokunnan salossa liehui sinivalkoinen lippu, kun paikkakunnan porvarit juhlivat siellä.
Juhlien aikana Hagbergin puuseen katolla liehui punalippu, jonka sinne oli
nostanut Hagbergin pikkupoika – myöhemmin taitelijana tunnettu Aale Hakava.
KEMIJÄRVI 1918
Kemijärven tilanne henkilöityy ennen muuta Jussi Hagbergiin, siitä huolimat-
matta, että hän oli suurimman osan kapinatalvea poissa paikkakunnalta.
Suurelta osana hänen ansionaan on pidettävä sitä , että koillisrajaan alettiin
kiinnittää suurempaa huomiota.
Tammikuun lopussa puhjenneen punakapinan aikana. Kemijärven punakaarti
jäi melko neuvottomana seuraamaan tilanteen kehitystä. Halua vallankumouksenkin olisi ollut. Ensinnäkin paikkakunta oli porvarisenem-
mistöinen joten työväenneuvosto edusti paikkakunnalla selvää vähemmistöä,
kun edes kaikki sosiaalidemokraatit eivät sen jyrkkää linjaa kannattaneet.
Kemijärven sosialisteilla ei puuttunut halua liittyä itärajan takana olleisiin pu-
nakaartilaisiin. Kemijärveltä pakeni Venäjälle ainakin 63 ihmistä. Tunnetuin
itärajan taakse paennut oli marraskuussa perustetun kaartin johtaja Juho
Väinölä poikineen.
Muiden työväenneuvostoon kuuluneiden pako ei onnistunut, sillä suojelus-
kunta otti heidät kiinni 12 helmikuuta ja telkesi Isosiivolan kartanossa olevaan vankilaan,jota kansan suussa Toboliskiksi kutsuttiin.
Kemijärvellä koottiin sotaneuvosto johon kuuluivat metsänhoitaja Armo
Sjöman, talolliset Matti Lahtela ja Aapo Särkelä, nahkuri Frans Bäckman,
kaupanhoitaja Wäinö Ingerö, talollinen Juho Björkman sekä poliisikons-
taapeli Juho Hagberg.
Tämä sotaoikeus piti kokouksen toukokuun 8. päivänä ja siellä päätettiin,
että Matti Ollanketo, Pekka Mikkonen, Heikki Räsänen, Juho Kasanen ja
Iisak Moilanen olivat maankavalluksesta ansainneet kuolemantuomion.
Tuomio pantiin täytäntöön yöllä kello 1.15 toukokuun 9.päivänä Peura-
kankaalla poliisi Juho Hagbergin, Väinö Neitiniemen ja Benjam Mattilan
toimesta.(kaksi viime mainittua olivat Kittilästä.) Ollankedon teloitti vii-
meisenä Hagberg.
Aivan oma-aloitteisesti kemijärveläiset eivät olleet toimineet. Hagbergin ja
sotaoikeuden päätökseen oli lisäksi vaikuttanut ylipäälikkö Mannerheimin
käsky, jonka mukaan ne, jotka sodanaikana tavattiin väkivallanteosta tai
ase kädessä oli ammuttava.
Telotukset kieltävä päätös saatiin senaatilta vasta kesäkuussa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.