KEMIJÄRVEN KIRKOT kolmas kirkko

 

Kemijärvellä 1824 pidettiin kirkon tarkastus, jossa silloinen kirkko todettiin kunnoltaan

hyväksi, mutta auttamatta liian pieneksi.

Kemijärveläiset selittivät tarkastajalle, etteivät kykene lain mukaan rakentamaan kirkkoa

kivestä, vaan heidän täytyy anoa lupaa pystyttää se puusta. Niin ikään he anoivat valmiita

piirustuksia.

Saman vuoden kesäkuussa pitäjäkokous päätti tehdä virallisen anomuksen, että he saisivat rakentaa kirkkonsa puusta. Syyksi he kertoivat kemijärveläisten köyhyyden ja eikä Kemijärveltä heidän ilmoituksensa mukaan löytynyt sellaista savea, joka kunnolla olisi sopinut muuraukseen.

Elokuun 28 päivänä 1829 pitäjänkokouksessa ryhdyttiin valmistelemaan uuden kirkon rakentamista. Päätettiin kutsua pitäjäläisten kuultavaksi rovaniemeläinen Abraham Halvari, jonka kanssa oli tarkoitus tehdä sopimus kirkon rakentamisesta, mutta kemijärveläiset eivät luottaneet hänen ammattitaitoonsa, niinpä sopimus tehtiin torniolaisen Pekka Pekkapoka Kallungin kanssa siitä, että hän valmistaa kirkon puusepäntyöt, alttarin saarnastuolin,

ikkunanpokat ja ovet.

Kirkon rakennuksella tehtävien päivätöiden valvojaksi valittiin kersantti Conrad Fredrik Stöckell. Päätettiin myöskin, että kirkonrakennukselle tekevät päivätyötä jokainen talous suuruutensa mukaan.

Rakentaminen oli vaikeaa aikaa, maan sato oli olematon, kulkutaudit rieppottelivat, myöskin eläimillä riehui outo sairaus. Kirkko kuitenkin valmistui 1831-1832, mitä voidaan pitää nopeana suorituksena.Valmistunut kirkko oli 22,56 m pitkä ja yhtä leveä ristikirkko, jonka korkeus lattianrajasta kattoon oli 7,57 m. Ikkunoita oli kahdeksan ja niissä yhteensä 48 ruutua. Saarnastuoli oli sileää työtä ilman ”taivasta” eli saarnastuoli katosta ja oli maalattu vaalenansiniseksi samoin kuin alttarikin. Alttaripöytä oli verhoiltu punaisella kankaalla, jonka päällä oli valkoinen liina Alttaritaulu oli tuntemattoman italialaisen maalarin työ, joka esitti Jeesusta

ristillä. Taulun lahjoitti nimismies Abraham Planting vuonna 1833.Sakastissa oli ehtoollisviinikellari, uuni lämmitystä ei ollut. Eteisessä oli viisi reikäinen jalkapuu.

Tämän kirkon piirustukset olivat vuodelta 1827 ja ne olivat C.L.Engelin käsialaa.Kirkko oli rakennettu hutiloiden ja sitä jouduttiin korjaamaa 1870 luvulla ja korjausta jatkettiin 1880-luvulla. Nurkat ja ikkunanpuitteet maalattiin valkoiseksi 1884 ja seuraavan vuonna kirkko maalattiin keltamullalla. Suurempi korjaus päätettiin tehdä 1892, jolloin kirkon sisustus uusittiin arkkitehti Julius Basilierin piirustusten mukaan.Kirkkoon rakennettiin uusi alttari, saarnastuoli ja uudet penkit, jotka maalattiin öljyväreillä. Seiniä oikaistiin, seinät sekä katto maalattiin valkoiseksi.

1897 piispantarkastuksessa kirkko todettiin siistiksi, mutta kylmäksi Piispan huomautus otettiin vakavasti ja vuonna 1890 kirkkoon päätettiin hankkia kaminat ja lämmittäjäksi palkattiin Robert Peltoperä.

Vuonna 1900 päätettiin rakentaa lehterit kirkon itäiseen, läntisen ja pohjoiseen ristiin.Työ suoritettiin 1907 rakentamisen valvojaksi palkattiin Kajaanista rakennusmestari R. A.Kiviranta.

Kirkko kävi läpi viimeisen perusteellisen korjauksen v. 1927-1929 jolloin se saneerattiin arkkitehti Alvar Aallon laatiman suunnitelman mukaan. Silloin kirkon yhteyteen rakennettiin 100 hengen seurakuntasali, laitettiin sähköt ja asennettiin keskuslämmitys, sekä ostettiin 12- äänikertaiset urut.

Saksalaiset polttivat kirkon syyskuussa 1944.Yksi teoria kertoo, ettei kirkkoa varsinaisesti sytytetty, vaan palo olisi saanut alkunsa kirkonkylällä riehuneista muista saksalaisten sytyttämistä paloista. Tiedä Häntä…

Nykyistä kirkko,kun rakennettiin,kirkonkylän muutamilla miehillä oli tapana kokoontua pelaamaan korttia ja ryypiskelmään hautausmaalle.Kirkkon tyämaalla oltiin pystytämässä kaari muotteja paikoilleen,kun juopporemmi tuli ryypiskelemään.

Rakennusmiehet olivat näkymättömissä rakennuksen uumenissa.Mies nosti pullon huulilleen ja hotti huikat,silloin kuului ääni,älä ota enää.Ei tapahtunut mitään.Sama toistui hetken kuluttua,ääni huusi kovemmin älä ota enää,silloin ryyppyremmi sai jalat alleen,eikä koskaan palannut kirkonrakennus työmaan aikana. Näin kertoi Urho Brotkin,joka oli kirvesmiesporukansan kaaria tekemässä.

Hakava vaati,että nykyisen kirkon alttaritaulun vasemmalle puolelle pitää laittaa poslliinikukka kiertämään alttaritaulua,mutta jostain syystä kukka ei koskaan menestynyt siinä paikassa.

              kirkko%20ja%20talvi%20.jpg

                                                                    KOLMAS KIRKKOMME