Asutuslaki vuodelta 1926,toi Tonkopurolle uudisasutusta,ensimmäisenä sinne muutti Hannes Kellokumpu Räisälästä.Asukkaat oliva nuoria ennakkoluulottimia ihmisiä,jotka olivat pyörineet tosten nurkissa ja halusivat kiihkeästi oman asunnon ja maatilkun.Vastuksia pelkäämättä he olivat muuttamaan korpeen ,luomaam itselleen ja lapsillee parempaa tulevaisuutta.

Vuoteen 1946 Tonkopuron lapset kävivät koulua Räisälässä,mutta sotien loputtua ja asutuksen levittyä,Tonkopuro sai oman koulun.Koulun rakentaminen alkoi kylällä 1949.Samalla koulun naapurin rakennettiin terveystalo.Nuorten muuttaessa pois kotoanna ,koulu ja terveystalo kävivät tarpeettomaksi.Jouduttiin kiintestöille etsimään uutta toimintaa,perustettiin niihin tiloihin Tonko-kievari niminen matkailuyritys.Omistajan vaihdoksen yhteydessä nimi muuttui Suomu-tuvaksi.Tällä hetkellä koulu on yksityisomistuksessa ja terveystalolla toimii Tuulenpesä,niminen ravitsemsalan yritys.Pihapiiriä komistaa todella mahtava lumiukko.Aikoinaan kylällä oli Pietilällä kauppa ja posti-.

 

JOUTSIJÄRVI

Ensimmäiset asukkaat tulivat Joutsijärvelle luultavasti 1700-luvulla Vilman Kemistä,ensimmäinen asukas oli Vilman Autio.Kuului Joutsijärvi 1550-luvulla kemiläisten kalastajien nautinta alueseen.Pekka Hautajärveltä ostettiin tila 1904,tilaale perustettiin vaivaistalo,samalla tilalla on ollut myöhemin,vanhainkoti,maamieskoulu ja muovitehdas.Nyt tila on yksityisomistuksessa.Lossi otettiin käyttöön 1902,lossarille maksettiin palkkaa 390 markkaa vuodessa.ErkkiYlijoutsijärvi perusti kylään kaupan 1910,vieläkin kauppa on saman suvun hallussa tälläkin hetkellä.

Joutsijärven kylämaisemaa hallitsee järvi-ja jokilaakson rehevä kasvillisuus,jossa viihtyvät riistaeläimet ja monipuolinen linnusto.Kotijärvi keskellä kylää,Joutsijärvi ja Käsmäjoki vesistöineen,on tarjonnut kyläläisille ja matkalijoille kalatarpeet kautta aikojen.Keskellä kylää oleva Hunajalampi on kunnostettu talkoilla lohilammikoksi,joka kotakenttineen tarjoaa virkistyspaikan niin kyläläisille ja kulkijoille.

Joutsijärven koululle annettiin perustamislupa kuudentena kouluna 1920.Sittemmin koulu on lakkautettu,mutta on vilkkaassa käytössä,kyläisten kokoontumispaikkana talvella.Koulun omistaa marjayhtiö,joka majoittaa sinne kesäisin marjanpoimijoita.

Joutsijärveläisitä on moneksi,ovathan he ammentaneet kansaivälisyyttäkin vuosisaoja,sijaitseehan kylä idän ja lännen kauppareitin varrella.Kylää halkova rautatie,maantiet ja vesistöt,ovat tarjonneet kuljetusreitit jo esivanhempiemmekin aikaan,niin kuin nytkin,Sotavuodet kaikkine kauheuksineen ja kärsimyksineen,toivat uusia virtauksia,reittejä pitkin.Saksalaisten asettuminen kylään toi uusia asioita pienen kylän elämänmenoon,rakennettiin mm. sairaala,ruokaravintola,elokuvateateri,jotka sodan myötä tuhoituvat.Saksalaisten ja kyläläisten yhteiselo sujui mutkattomasti,kunnes tilanne kansainvälisellä rintamalla muuttui.Kyläläiset tekivät kaksi evakkomatkaa.Ensimmäiseen evakkoon Tornion.Kemin ja Ounasjokivarsien kyliin,toisen kerran Pohjanmaalle.

Talvisodan taistelut vyöryivät Joutsijärvelle Vuosamon ja kylän keskustan järvikannasten kautta,yltyivät rajuiksi taisteluiksi.Ankaria taisteluita käytiin myös kylän lähellä vaaramaisemissa.Talvisodassa ratkaiseva merkitys oli Mäntyvaaralla,koko Suomen Lapin kannalta.Ratkaiseva taistelu käytiin 20.12.1939 iltapimeässä.Edellisenä päivänä Neuvostoliiton sotilaat olivat kiertäneen suomalaisten selustaan,tarkoituksena katkaista Salla - Kemijärvi maantie.Ja näin saavuttaa esteetön eteneminen kohti Rovaniemeä,toisen porukan oli tarkoitus tulla Kemijärvelle Pelkosenniemen kautta.Rintaman takana oli Mäntyvaarassa resrvissä lepäämässä Er.J 17  ns.Sallan pataljoona.Vihollisen havauttuaan suomalaiset ryhtyivät taisteluun.Taistelu kesti neljä tuntia se käytiin puukoin ja pistimin.Repullinen sotilas oli vihollinen ja reputon suomalainen.Suomalaiset voittivat taistelun,vihollisia kaatui n.300,suomalaisten tappiot olivat 17 kaatunutta ja 29 haavoitunutta.

Muistomerkki Mäntyvaaassa paljastettiin 3.7.1960,sen on suunnitellut ja toteuttanut Vilho Aalto ja siinä on teksti "Tässä auttoi Herra"

Kylän erikoispiirteissä ja rakeneissa näkyy sodan historia asukkaiden arkipäivässä.Nykyiset asukkat muistelevat kuinka isät ja ukit puolustivat omaa kotiseutuaan taistellen kotiportaillaan.Joutsijärvellä on paljon muistoja talvisodasta,viisi betonibunkkeria,joista yksi on kunnostettu talkoilla,bunkkerimuseoksi,salpalnja.Kylässä asuva vanhempi väestö oppi sodanaikana saksaa ja osa heistä taitaa sitä vieläkin.Naisista ja nuorista  varttui pakon edessä monitaitoisia,kun miesväki oli rintamalla ja suurilla sotakorvaussavotoilla.Savotoilla urakoimaan tottuneet miehet siirtyivä leipää ansaitsemaan,kaivoksille,Kemijoen rakennustyömaalle,tehtaan rakentamiseen,maanviljeliäksi,tai koneyrittäjäksi.

Kulkureitin varrella olevaan kylään on asettautunut asumaan persoonallista väkeä .Kylässä varttuneista poikaviikareista ja tytöistä on varttunut toimissaan menestyneitä kansainvälisestikin tunnustettuja liike-elämän osaajia,tutkijoita tieteen parissa,taiteilijoita ja osaaja monella ammatiallalla.Yksi kannustja oli Anna Alajoutsijärvi,hän oli mukana monessa,aina siellä missä tapauhtui,talkoissa kahviakeittämässä,naapureita auttamassa.Hän oli kauppakpulun käynyt ja kyläläiset kääntyivät hänen puoleensa,niin testamenttiasioissa,kuin kirjelmien laatimisessa.Saarnamies Juho Kieksi muutti Joutsijärvelle 1874 ja hänen vaikutus oli merkitttävä,k emijärveläisille herätysliikkeelle(vanhollislestadiolainen)

PUIKKOLA

Puikkolaan muutti ensimmäinen asukas Mati Juhonpoika Tarvas vaimonsa Marian kanssa Isokylästä 1751 ja rakensi savupirttinsä.Puikonjärven eteläpäässä kulki Sallalaisten oikotie matkalla Kemijärvelle ja takaisin Sallaan.Milloin ja kuka sen pilkotti ei ole tiedossa,polun ahkerin käyttäjä oli postimies Juho Erkki Aatsinki.Kun Kemijärveltä ei ollut tietä Sallaan,suoritettiin postinkato kesäisin kävellä,talvella hiihtäen.Polulla ol pituutta neljä peninkulmaa,talvisin tikkatie oli hiukan lyhempi.Milloin postia sattui paljon,otti postimies kyydin kievarista.Puikkolassa kievarina toimi Matti Puikon talo.Viimeisen kerran tiettävästi polkua on käytetty talvisodan aikaan,kun kursulaiset toivat karjansa Kemijärvelle.Polkua kerrotaan myöskin käyttäneen itse Lönnrothin.

Kerrotaanpa tarinaa erakosta,joka asusteli luolassa Kutuojan varrella lähellä Kutukoskea.Hän eli kalastellen ja riistaa pyydellen,mutta välillä ruoka pääsi loppumaan,eikä nälkäisen erakon auttanut muu,kuin hiipiä kähveltämään ruokaa kyläläisiltä,omin luvin.Kerran kemijärveläismiehet pääsivät seuraamaan tuoretta latua hänen luolalleen,tekivät lopun varkauksista ja erakostakin.

Törmäsen talossa on asustanut ruotsalaissotilaita talvisodan aikana ja jatkosodan aikana saksalaisia.Myöskin suomalaissotilaita ainakin sieviläisiä siellä tiedetään asuneen.Puikkolan kylän asukkaat saivat ennen elantonsa,maantaloudesta,poronhoidosta ja metsätaloudesta.Kauppaakin käytiin lihalla ja voilla Ruijaan.Tänä päivänä Puikkolassa on yksi lihakarjatila,sikäli harvinainen kylä,siellä asutaan vieläkin vanhoilla kantatiloilla.Puikkolassa toimi koulu 1935 - 1946, sen jälkeen Puikkolan lapset joutuivat käymään koulua Isokylällä ja Kallaanvaarassa.Puikkolan kylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kyröjärvenjärven ja Puikonjärven välissä.

                                           Joutsijärven bunkkerimuseo

       Taivaa tulista tuttu Junnin perhe Puikkolass