Meidän matkamme jatkuu Kaisankankaan kautta kohti Räisälänlossia jolla ylitämme salmen on lapinalueen ainoa lossi.Seutua hallitsee yli neljäsataa metriä korkea Suomutunturi,lapinkielella Souvvutuddar,Suovvu tarkoittaa savua,usvaa.Asutus lähti liikkeelle vanhasta lappalaiskentästä,Lapinniemestä.Ensimmäinen asukas Mikko Laurinpoika Räisänen vuodesta 1670,perusti pirttinsä  riistamaiden ja kalasien vesien vierelle.

Vene on ollut vesilläliikkujan kulkuvälinen iät ja ajat,neljänpeninkulman soutumatka,taittui kirkolle päivässä,kun soutajaa välillä vaihdettiin..Vakituinen ruokapaikka oli Ämmänniemessä soutumatkan puolivälirouvissa.Matkustajalaiva liikenne kesti 25 vuotta.Kestikievari toiminta alkoi suhteellisen myöhään 1924,johtuen kulkijoiden vähyydestä.Maantie Hautajärvi - Räisälä -Joutsijärvi valmistui 1933,vieläkään ei ole siltaa rakennettu Räisälä - Haparannan välille,josta olisi helppo huristella Soppelan kautta Kemijärvelle.Ensimmäisen kauppansan Räisälä sai 1910,kylässä on ollut useita kauppoja,posti,puhelinkeskus ja oma osuuskassa vuodesta 1949 - 1967.

Koulunpitö Räisälässä alkoi yläkouluna 1924 ja alakouluna 1926,sittemmin koulu on lakkautettu,,tiloissa on ollut leipomo,ratsastalli ja erilaisia matkailupalveluja.Valonjuhlaa kylässä vietettiin 1951.Kemijärven seurakunnalla on Räisälässä kappeli,kappelin yhteydessä olevat majoitustilat on myyty yksityishenkilölle.

Huolestuneena villiintyneestä nuorisosta varttuneempi väki päätti perustaa kylään oman nuorisoseuran.Oma talo Suomulinna valmistui 1947,mutta seuraavana vuonna,kesken Räisälän "olympialaisten" tuli tuhosi talon..Uusi rakennettiin 1960,Näinä päivinä Suomulinnaa on kunnostettu Ely-keskuksen rahoituksen avulla.Muutaman kerran vuodessa siellä pyörähdellään valssin tahdissa ja pidetään kaiken kansan puurojuhla.

Aarne Hamara ja Väinö Salminen Räisälän kuvataiteilijat,nyt jo edesmenneet,pitivät ympäri Suomea taidenäyttelyitä.Ei sovi unohtaa nuorempiakaan kuvantekijöitä Eino Pellikkaa ja Taisto Yliräisästä.

Evakkoon Räisälän asukkaat joutuivat lähtemään kaksi kertaa,ensin talvisotaa pakoon ja toisen kerran Lapin sodan evakkoon.

Vuokrasopimus Suomunrinteistä kirjoitettiin 1956,myöhemmin kauppojen yhteydessä  yhtiö siirtyi Annikki ja Martti Kinnusen perheyrityksen omistukseen.Ensimmäinen hissi hankittiin 1966 ja samoin valmistui Suomumaja ,joka palveli kahvilana ja anniskeluravintolana ,asiakaspaikkoja oli n.100:lle hengelle.Kotahotellia alettiin rakentamaan 1966,ensimmäinen vaihe valmisti 1967 ja ravintola valmistui 1968 helmikuussa.

70-luvun alku oli vilkasta,kun maahan alkoi virrata eurooppalaisia bussiryhmiä,kesällä 1972 Suomulla oli pulaa yöpaikoista.Ohjelmapalvluja lisättiin ostamalla vesibussi Iikatiina.Tunturiin pääsi myös tuolihissillä,melkein laella olevalla lähteellä annettiin,joka kesä tuhansia Napapiirin kasteita,monilla maailman kielillä.Kastetodistukset oli painettu Kemijärven tehtaan selluloosalle.

1990-luvulla Suomu teki konkurssin,pankeilla loppui usko Suomun vetovoimaan,mikä oli sääli..Sen jälkeen Suomulla on ollut monenlaista yrittäjää saamatta sitä kannatamaan.Nyt Suomulla puhaltaa uudet tuulet,vaikka 2015 uutta omistajaa kohtasi järkyttävä takaisku,Kotaravintolan ja vanhanpuolen hotellihuoneet tuli tuhosi,mutta tuhkasta nousee entisiä ehompi Suomu.Yrittäjän ponnistelujen myötä Suomusta on tulossa yksi eturivin tunturimatkailu kohde.Suomun rinteet ovat tutttuja myös Martti Kellokummulle,Janne Lahtelalle ja Sami Mustoselle.

Suomu.jpg

                                              SUOMUN RINTEELLÄ 

rippilapsia%20r%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4ss%C

                             Rippilapsia Räisälän kappelissa