Vuodet vierivät,sukupolvet vaihtuvat,elämä jatkuu luonnonarmoilla.Vuonna 1850 tehdään talosssa perinöako,maan tavan mukaan,talo pannaan totaallisesti kahtia,toinen tua siiretään naapuritontille.Kaarle isäntä rakentaa porstuan.porstuanperäkammarin (maitohuoneen) salin ja kaksi kammaria.

1900-luvun alussa rakennetaan kuisti,talo vuorataan ja maalaataan keltamullalla.Pihapiirissä on iso navetta,pari aittaa,sauna ja tietenkin paja.Kaarlen poika Janne on avioitunut Heikkilän Marian kanssa,heille syntyy viisi poikaa.

Sukunimikin on vaihtunut Särkikankaasta Särkeläksi.Kyläläisillä on tapana kokoontua Särkelän pirtiin parantamaan maailmaa iltaisin Sepän ämmi,kuten talon emäntää kutsuttiin,pitää kurissa oman miesväen,kuin naapurin miehetkin.

Illan tullen ämmi saatoi sanoa"nyt vierahat vaarahan ja talonväki nukkumahan".Ämmin sana oli laki.Poikien aviopuolisot,eivät ämmiä mielyttäneet,taloon tullessa miniällä piti olla tuomisina maita ja mantuja,sekä rahaa.Eipä pojat äidin tahtoon taipuneet,vaan ottivat vaimoksi,mihin sydän oli mieltynyt.

Talvisodanaikana Särkikankaalla oli paljon nuorta väkeä ja tanssijalkaa kutitti,monet nurkkatansit,Sepällä pidettiin,mutta kun tanssiminen oli kielletty,viranomaiset iloittelun yleensä keskeyttivät.Tanssia jatkettiin Kerkelän saunassa.Isojärven Aalen haitarin säestyksellä.Jatkosodan aikana pommi putosi lähellä olevalle pellolle,paineaalto rikkoi ikkunoita,mitään pahempaa ei onneksi tapahtunut.Lapin sodan evakkoon jouduttiin lähtemääm Pohjanmaalle.Kotitalo säästyi,muistona sodasta on salinlattialla polttopullon jälki,mutta kaikessa kiireessä talo ei ehtinyt syttyä.Evakkomatkan jälkeen talossa oli vilskettä,pirtissä asui Kiviniemen kymmenhenkinen perhe,porstuanperäkammarissa sallalainen äitin lapsineen ja talonväki asusteli salissa ja kahdessa kammarissa.

1948 Kaarlo niminen poika raknensi nuorikkonsa Eilan kanssa Sepän vintille kahden kamarin ja keitiön asunnon,asunto oli pieni ja soma,kuin nukkekoti.Vanhin poika oli jo aiemmin rakentanut perheelleen kodin Myllylammenrannalle-

50-luvun alussa Särkelän pirtissä pidettiin koulua,Siiri Pöyhtäri oli opettajana,kyseessä oli kansakoulun kolmasluokka.Talossa oli sekarotuinen koira Närkki nimeltään,joka tullen mennen näykki oppilaita kintuista.se ei pitänyt hälisevästä lapsilaumasta.

Maria ja Janne jäivät asumaan kahdestaan isoa kotitaloa,navetassa oli muutama lehmä ja tallissa asusteli hevonen.Isänt' ja emäntä nukkuivat pois 60-luvun alussa,Muutaman vuoden talo oli vuokralla,kunnes veljekset äitinsä toivomusta noudattaen lahjoittivat talon Kemijärven Kotikiekerölle museoksi.Museo avattin 1974.Siitä lisää ja talon kummituksissa seuraavass blogissani.