Kotikiekerö ry ylläpitää ja omistaa kotiseutumuseomme rakennuksineen.Särkelän perikunta lahjoitti 1972 museoksi Särkkä I nimisellä tilalla olevat rakennukset.Tontin Kiekerö osti perikunnalta,mutta möi sen myöhemmin kaupungille...ilmeisesti ainaisessa rahapulassa.Vuokrasopimus tontista kaupungin ja museon välillä tehtiin 50-vuodeksi.Sopimusta on jäljellä vielä reilut 20 vuotta.

Kotiseutuyhdistyksen ensimmäinen kokous pidettiin VPK.lla 1938,mutta sotavuodet estivät yhdistyksen rekistöinnin.Seuraava yritelmä oli 1958,jolloin yhdistys rekistöitiin.

Museo esineiden keruu aloitettiin 1964 Pohjois Pohjalaisenosakunnan toimesta.Tavaroille piti saada paikka minne ne varastoidaan, Uittoyhdistys lahjoitti pienen aitan Kuuselanniemeltä,joka on siirettu vuonna 1972 museon pihapiiriin,palvelee meillä vaateaittana.

Samalla,kun yhdistys rekistöitiin aloitettiin museorakennuksen etsiminen.Ehdolla oli Kallaanvaarassa Alakallaanvaaran tilan päärakennus,tai Pöyliönperällä Taivaan Tulista tuttu Väänäs Pekan kotitalo.Mutta rakennukset todettin aika huonokuntoiseksi ja sijainniltaan sopimattomiksi.Taispa ehdolla olla myöski Pöyliövaaran  rananpuolella oleva ns.Meriläisen Lempin ja Elkun myöhemmin asuttama talo.Lepistön Puustellista hierottiin kauppaa,mutta kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan ja hankki kiinteistön omistukseensa.Kyseessä oli Hannes Gebhardi lapsuudenkoti.Särkelän pojat toteuttivat äitinsä toiveen ja niin Sepäntalosta tuli kotiseutumuseomme.

Kiekerö omisti aikoinaan museolaivan,eli Uittoyhdistykseltä ostamansa hinajaan,josta piti tulla kahvila,mutta toisin kävi,into lopahti kesken.Niinpä laiva myytiin siltatyömaalle roomuksi 1981 ja lopullinen sijoituspaikka oli kassakappitehdas.

Museon pihapiiriin kuului ostohetkellä hevostalli ja huonokuntoinen navetta,joka purettiin pois ja tilalle rakennettiin uusi pienempi eläinsuoja 1972,viinamakasiinin ja viljamakasiinin hirsistä.Päärakennus vuorattiin ja maalattiin okran keltaiseksi,entisen valkoisen sijasta.,ikkunat uusittiin entisen mallin mukaiseksi.Palajon on työtä ja rahaa tarvittu,ettärakennukset ovat tämänpäivän eriomaisessa kunnossa.Apteekkari Aili Isojärvila lahjoitti testamentillään Kiekerölle 50.000markkaa.

Kiekerön naistoimikunta aikoinaan teki loistavaa työtä rahojen hankkimisessa,astiostojen,mattojen ynnä muiden tarpeellisen esineistön hankkimiseksi.Heille kuuluu tänäkinpäivänä suuri kiitos.

Vaikeiden aikojenyli on aina sinnitelty ja saatiin yläkertakin rakennettua uuteen uskoon 2006,sekä keittiöremontti toteutettiin 2009.Kiitos taitavalle ja tarmokkaalle pitkäaikaiselle rahastonhoitajallemme Seija Törmäselle.

Kuten muidenkin kotiseutuyhdistysten keski-ikä on korkea,kaipaamme yhdistykseemme uusia nuorempia virkeitä voimia,ny kun vielä vanhat jäsenet pystyvät antamaanohjeistusta museon hoidosta.Työ on mielenkiitoisaa ja palkitsevaa.Ensin se vie käden sitten kietoo paulaansa kokonaan.Tällä hetkellä Kotikiekerö elää kukoistuskauttaan.Olemme ajanhermolla,omine koti ja facebook sivustoineen,valokuva kokelmamme dikitointi jatkuu...

           .