Elettiin 1900-luvun ensimäistä vuotta.Pöykön kauppaan Kemijärvelle ilmesyi uusi näpsäkkä myyjä,kauppiaan veljentyttö Rovaniemeltä.

Samaan aikaa Kemijärvelä vakutti Kemiyhtiössä Arvid Hulkko.Poikamies.Hiljan ilmestymisen jälkee Pöykön tiskin taakse,kuinka ollakkaan Arvidin askeleet suuntasivat kulkunsa Pöykön kauppaan.Ei se pöllitupakka siellä ollut sen kummempaa,kuin muissakaan kaupoissa,mutta se sirkeäsiömäinen tyttö siellä tiskintakana.Kiehtoi Arvidin mieltä ylikaiken.Tarpeeksi usein,kun Arvid kaupassa kävi,suostui Hiljakin tapaamisiin.Siihen maailman aikaan,ei suopein silmn katsetu,kahden nuoren keskinäisiä kohtaamisia.Tapaamiset piti järjestää Jumalanpalveluksen aikaan kirkonmäelle tai jonnekin yhteisen kyläpaikkaan.

Koitti sekin päivä,että Hilja vihkipukua rupesi katselemaan,Ei löytynyt sopivaa,setä tuli avuksi ja niinpä puku tilattiin Tukholmasta.Oli vuosi 1903.Kaunis ja tyylikäs oli puku.Morsian oli todella hentoinen,kuin posliininukkse,kun katselee vihkikuvaa voiko noin pientä naista ollakkaan.Pienuudestaan huolimatta Hilja oli sitkeä,kuin tunurikoivu,taittuu vaan ei katkea.

Tuli häämatkan aika,kievarikyydillä lähdettiin Rovaniemelle ja sieltä edelleen Kemiin.Pari kertaa jouduttiin yöpymään kestikievarissa.Kalliosalmenkievarista lähdettiin aamusella liikkeelle,Hilja päivitteli vvoi voi hartiahuivi unohui kievariin..Renkipoik hyvin ovelan näköisenä kyseli"eikö rouvalla jäänyt sinne jotain muutakin"Hilja tokasi luuletko minun ostaneen sian säkissä.

Ajansaatossa Hiljalle ja Arvdillesyntyi kolmetoista lasta,kaksitoista poikaa ja yksi tyttö.Hiljan vihkipuku on meidän kotiseutumuseolla.Olemme muutamia vuosia sitten teettäneet täydellise kopion Hiljan kauniista vihkipuvusta..

          Hilja Hulkon vihkipuku museon miniänkammarissa