Ampumahiihto ylivoimaisesti suurin kiinnostuksen kohteeni talviurheilulajeista.Hiihtää osataan,mutta laitetaanpa pyssy selkän ja ammutaan 50 metrin päästä makuulta 4,5 cm täpällään ja pystystä 11,5cm täpälään..siinä sitä vakaata kättä tarvitaan.Ampumahiihtäjän pitää tuntea kehonsa,tietää mille tasolle sykkeen pitä asettua penkalla.Ja sitten se viimeinen laukaisu,usein menee ohitse,ajatukset ovat siirtyneet jo ladulle,ote herpaantuu.

Minulla on ollut suuri kunnia emännöidä Kemijärvellä Suomen ampumahiihdon MM ja Olympiamitalisteja.Sain myöskin tutustua Kurviseen,joka on suunnitellut taululaitteen,jota vieläkin joissain kilpailuissa käytetään.Tähän tehtävään minut pyysi evl.evp.Esko Marttinen,itsekkin takavuosien menestynyt ampumahiihtäjä.Olin todella otettu sain tavata ihailemiani urheilijoita.Sitäpaitsi olin ainut nainen porukassa,pidettiin,kuin kukkasta kämmenellä.

Jouduin melko yllättävään tilanteeseen,kaupunginjohtajamme O-P Salminen pyysi,minua kertomaan Kemijärven historiasta,hetken räpyttelin silmiäni,ei siinä mitään painoin päässäni kovalevynappia.jossa luki Kemijärven historia ja annoin sanojen virrata.

Heikki Ikola kaikkein menestynein ampumahiihtäjämme on mieheni kurssikaveri kantakoulusta.Hän toimi monen vuoden ajan asiantuntijana urheiluselostuksissa ja puhui ainan paukuista,minua sana ärsytti,ammattisotilaan kielenkäyttö,lähetin hänelle tekstiviestin ja pyysin käyttämään oikea termiä eli patruunaan.Kyllä se hänelle selvisi näiden kahden päivän aikana,kuka aikoinaan tekstarin lähetti.Katse oli paljon puhuva.

Toinenkin tarina liittyy ampumahiihtäjään,olin ystävättäreni kanssa Luostolla tanssimassa.Ystävätär löysi sieltä mielyttävän miehen,ampumahiihtovalmentajan.Minä jäin,kuin nalli kalliolle,pakkaseen ,värjöttelemään tanssikengissä ja muutenkin vähissäkuteissa.Hetken kuluttua viereeni pysähtyi autol,josta nousi tutun näköinen mies ja tiedusteli olenko mahdollsesti Helena.tässä olisi kyyti kotiin.Kuskilla oli pyjama ja sen päälle heitettynä armeijan mantteli.Kiitoksena kyydityksestä keittelin kahvit kotona.Nauru maistui meidän hassuille pukeutumisille.Taisin saada jälkeempäin muutaman postikortin kilpailumatkoilta.Jääköön nimi mainitsematta hienotunteisuus syistä-

Tämän päivän ampumahiihto miesten osalta on surkeaa seurattavaa,kun ollaan tyytväisiä,jos päästään viidenkymmenen parhaan joukkoon.Missä on,voiton nälkä ja sen muukana tuoma hyvänolon tunne..Kaisa on kirkkain helmi ollut vuosikaudet tässä lajissa.Missä mättää,harjoitellaanko liian vähän,motivaatioko puuttuu,eikö ole tarpeeksi rahaa harjoitteluun,vai valmennuksestako se on kiinni.Tämän päivän ehdoton paras ampumahiihtomaan on Ranska.Mutta suurin idolini Ole Einar Björndalen jaksaa aina vaan tsempata arvokisoihin 42 ikävuodesta huolimatta...siinä esimerkkiä suomalaisillekin..