ISOKYLÄ

Isokylän ensimmäinen asukas Olli Paavalinjpoika Halonen, souteli järven yli Ollilanniemeen,Halosenrannalta,perusti siihen kotitalonsa 1625.

Isokylä nimensä mukaan on ollut mahtava ja vauras kylä.Kylässä on aikoinaan,viljelty maata,kasvatettu karjaa,sekä jalostettu hevosia.Isokylältä on syntyjään kansanedusta ja M.O.Lahtela,lapin puolestapuhuja ja etujenajaja.Kansakoulu Isokylällä aloitti toimintansa 8.10.1900,koulun perusti Kemi Oy ja yhtiö lupautui maksamaan koulun ylläpidon 10 vuotta,paikatakseen huonoa omaatuntoaan metsäkauppojen suhteen.Asiantuntijoiden mukaan Isokyläläiset saivat rungosta vain 45 penni ä,kun oikeampi hinta oli 2 mk rungolta.

Osuuskassa aloitti toimintansa   Erkki Imposen talossa 1925,kauppoja kylällä oli Välikankaalla ja Kärpällä,myöhemmin Osuuskauppa ja Kerkelänkauppa.Kyrön latoksen mahtipävät koittivat vasta,kun siitä muodostettiin Kyrön Mylly- ja Sähköosuuskunta.Kyröjoen päälle rakennettiin sähkövoimalaitos.Mylly rakennettiin kylän keskelle Riskiniemeen,Kyrön sähkövoimalaitos rakennettiin vuosina 1919-1922,näin päästiin eroon öljylamppukaudesta.Lahtelan ja Mallanniemen sahatkin alkoivat käyttää sähköä höyrynsijasta.

Koska viina alkoi vietellä kemijärveläisiä perustettiin raittiusseura Pohjan Tuike 1906,mutta aika nihkeästi raittiusseura aate juurtui kemijärveläisiin.Heinäkuussa 1905 järjestettiin Isokylänkoululla käsityönäyttely,esillä oli 165 naisten käsityötä ja miehiltä 81 työtä.Seuroentalo rakennettiin vuosin 1928-30,talo on ollut ahkerassa käytössä.Sodanjälkeen siellä pidettiin kouluakin oppilaita oli peräti 200,oppilaiden suuri määrä johtui Sallalaisista evakkoperheistä,koulu toimikin kahdessa vuorossa.Seurojentalon yhteyteen rakennettiin 1967 tanssilava ja samanvuoden heinäkuussa,siellä esiintyi Katri-Helena,lippuja myytiin peräti 2445.Paikkaa kutsuttiin "Lärväksi".Lärvä paloi -80 luvulla.Kehittyvä Kemijärvi näyttely pidettiin Isokylällä 1971,joka saavutti suuren suosion ja runsaan käviäjä määrän.Kemijärven kotitalouskoulu aloitti toimintansa 1947 Isokylällä,joka muutaman vuoden kuluttua muutti nimensä Kemijärven emäntäkouluksi.Kerrotaan kansanedustaja M.O.Lahtelan pitäneen eduskunnassa 8 tunnin palopuheen emäntäkoulun puolesta.Oli alkamassa eduskunnan pääsiäisloma ja edustajatoverit hermostuivat puheesta ja lupasivat hätäpäissään rahoittaa hankkeen.Koulunjohtajattarena toimi legendaarinen agronomi Anja Mäkikokkila.174 Kemijärven isäntää löysi aikoinaan emännän itselleen koululta. Koulusta ilkeämielisesti käytettiin nimitystä"Kemijärven suurin tavaratalo"Nyt koulutalo seisoo tyhjänpanttina Kotajärven rannalla.

Kalkonniemi lappalaisten pyhä kalapaikka,jonne aiottiin Kemijärven ensimmäinen kirkko rakentaa.,mutta lappalaiset eivät hyväksyneet paikkaa kirkolle.Kemijärven säännöstelyn yhteydessä 1965 Kalkonniemeen rakennettiin piilopato,eli pohjapato.Keväisin "haukimiehet" kokoontuvat piilopadolle pilkkimään ja heittokalastusta harrastamaan.

Seuraavaksi matkaamme Soppelaan Noijanmeren rannalle itäisellä ilimalla,vanha soppelaisten hokema

                             ISOKYLÄNKOULU,JOTA KEMI OY:N KOULUKSI KUTSUTTIIN

 

.