SOPPELA

Soppelassa on ollut saamelaista asutusta jo 1100-1200-luvulla.Saamelaiset tulivat kesäkalaan Eskonpäivän aikaa ja lähtivät pois heinäkuussa Jaakonpäivän tienoissa.Lapinkylän jäänteet löydettiin argeolokistenkaivauksien yhteydessä 1990-luvulla.Aika pystyttiin paikallistamaan kalansuomujen ja viiginkiaikaisten korujen perusteella.Tämän Lapinkylän päällä on toinen asumuskerros,uudissutuksenajalta 1700-luvulta.Lapinkylä ol nimeltään Vihtala.mutta pirkkalaiset.eli ruotsalaiset veronkeräjät polttivat Vihtalan ja surmasivat asukkat 1300-luvun lopulla.Saman kohtalon koki toinen Lapinkylä nimeltään Termus,joka sijaitsi Halosenrannalla.Saamelaisilla oli kuitenkin ikuinen kalastuoikeus Kemijärveen Ruotsi-Suomem kuninkaan antamana-Kemijärven papisto ei pitänyt tästä,vaan käräjöivät jatkuvasti saamelaisten kanssa.Siihen maailman aikaan täällä olisi ollut kaikille tilaa kalastell,ilman riitelyä,mutta se kateus...

Aivan samalla tavalla Soppelan kyläläset saivat elantonsa,maanviljelyksestä.karjanhoidosta,kuten muutkin Kemijärven rantakylien asukkaat,hyvän lisän ruokapöytään toi runsas vedenvilja.Monessa Soppelan talossa oli porokarjaa,ja on vielä tänäpäivänäkin.Soppelan porot palkivat Hirvasniemen paliskunnassa.Jo ennen sotia poronliha oli soppelaisten tärkeä kauppatavara,jota vietiin hevoskuorimittain Kemiin asti.

Kirkönkylässä käydessään saattoivat Soppelan pojat joutua suukopuun ja käsirysyyn,kotiin palattiin välillä apeinmielin naama verellä,väliin voitonvarmuutta uhoten.

Kansakoulu aloitti Soppelan Jaakon pirtissä toimintansa 1924.Soppelankoulu lakkautettiin 2010.Soppelan nuorisoseuratalo rakennettiin 1928,taloon tehtiin tilat myöskin näyttämölle.ja ravintolalle.Jokakesäiset rantakalajuhlat pidetään nuorisoseurantalon pihapiirissä.

Ennen vedennostoa Soppelaa kiersi mahtavat hiekkarannat,muistan Hanhiniemen rantatöyräät ne oliva täynnä haarapääskynpesiä.Hanhiniemeä kutsutaan leikillisesti Kemijärven "west endiksi".Siellä sijaitsee Taivaan Tulista tuttu talo,tehtaanjohtaja Launiksen upea talo ihan Kemijärven rannalla.Olen esiintynyt talonpihalla Me Naiset lehden jutussa,kun ylpeänä esittelin sitä muka omanani,leikillesisti.

Muutama kilometri eteenpäin Soppelasta tulee vastaan Lantuginsalmi,salmesa oli lossi vielä 1960-luvulla.Etelästä Kemijärven rantamaisemasta kohoaa Ämmänvaara.lappalaisten muinainen uhripaikka.Kemijärven kauneimmaksi matkailureitiksi on nimetty Rytilahti - Lehtola tieosuudet.Lehtolasakin oli aikoinaan koulu,kauppa ja posti,niikuin kaikissa Kemijärven kylissä-Lehtolaiset ovat riitapukarin maineessa, siellä on puukot heiluneet ja pyssyt pamahdelleet.Paljon asukkaita näistä kauniista rantamaisemista muutti 60-luvulla paremman elintason toivossa Ruotsiin,toki osa syynä oli työttömyyskin,joka ajoin lähtemään pois kotiseudulta.Tyhjän panttinaa seisoo Lehtolan kalasatama ja kalankäsittelylaitos.

Ritva-Liisa Laitinen on kirjoittanut koskettavan romaanin saksalaisten ajalta nimeltään Pahan morsian,lienee faktaa ja fiktiota.

                                                  Taustalla Ämmänvaara

 

                                              

 

 

.